tiistai 9. lokakuuta 2007

Syyspäivät


Tammen lehdet ovat kauniita. Kävely matkan päässä lähella leikkipuistoa kasvaa suuri vanha tammi. Sitä on aina pakko pysähtyä katselemaan, voisi vaikka olla satupuu.

Hukkasin salasanani, uudessa läppärissäni ei ole vielä(kään) kuvankäsittely ohjelmaa. Kameran muistikortti on täynnä kuvia, joita ei saa rajattua. Ja mieheni on liian saamaton opastaakseen mitä tehdä!


Koti oli vielä hetki sitten kaaos. Onneksi olimme ystäväni kanssa sopineet kakku kestit (uuden leivontakirjan kunniaksi!) Vieraiden tulo motivoi kummasti panostamaan siivoamiseen silloinkin kun ei todella huvittaisi.
Koti siis kiiltää ja banaani kakku on valmista.


Biggalangat Haltijatakkiin tulivat eilen.
Harmillista vain ettei värikartta kyseisessä langassa ole sen laajempi. Olisin mieluusti valinnut tumman vihreän, tomaatin punaisen tai tasaisen ruskean, okra olisi myös voinut olla ihana.
Noh pinkkiä, pinkkiä.
Tyttöseni tietysti tykkävät*

perjantai 5. lokakuuta 2007

Aamupalaksi


Leivoin eilen suklaa& rusinakeksejä. Niitä muutama ja iso kupillinen minttuteetä! Aamu alkaa paremmin. Viime yönä näin unta taloista. Huokaus, olen taas löytänyt muutaman potentiaalisen mörskän. Koskahan sitä oikein oppii??!

torstai 4. lokakuuta 2007

Kukka kankaita


Tänään valmistuivat kukkapaidat.
Täytyy huomauttaa että ompeleminen on oiva tapa kehittää kärsivällisyyttä & itsehillintää. Zeniläisessä tyyneyden mielentilassa en kuitenkaan tällä kertaa menettänyt hermojani. (pokkeus!) Toivottavasti paidat olisivat mieluisat. Lapsukaisista kun on toisinaan niin vaikea tietää,..



Ihanaa kyllä kukkaislaukku onnistui kivasti ja löysikin hetimiten käyttöä *

Reissussa

Nallen matkalaulu
Pieni nalle uuvuksissa tietä pitkin astelee.
Kevätsade tuhma nallen tassut kastelee.
Mutta pian saavutaan Otsometsän kummilaan.
Siellä kuono pyyhitään, tassut kuivataan.
Leena laulajainen Satulintu lentää, Tammi 2003



Kävelin Helsingissä ihastelemassa kauniita rakennuksia. - Voi kun tuollaisesta asunnon saisi, se onnea olla voisi?!

Kävimme hyvän ystävän kanssa kahvilla, juteltiin koko päivä. Elämän ympyröistä ja suunnitelmista. Löysimme ihanan lankakaupan ja kirjakaupan, täynnä toinen toistaan houkuttelevampia käsityö kirjoja.


Junamatkalla valmistui pehmeä pipo ja kaverikseen se sai kotimatkalla kapean kaulaliinan. Vielä se jokin juju puuttuu, ehkä suuri rusetti, nappi tms.

tiistai 2. lokakuuta 2007

Korut ja kantajat

Tässä osa lempikoruistani.
Pidän paljon puukoruista.
Sisimmät puuhelmet olen saanut äidiltäni, keskimmäisen olen saanut 10v. pikkuveljeltäni luokkaretkeltä hankittuna lahjana, uloimmat omenansiemenistä tehdyt ¨helmet¨olen myös saanut äidiltäni (materiaali on jännä ja kuvio kaunis) Näitä koruja käytän ehkä sormuksia lukuun ottamatta eniten. Niitä on kevyt kantaa ja ne tuntuvat ihanilta ihoa vasten.

Kilisevät korvakorut ovat ilmeisesti Perusta (?) ovat aika näyttävät, mutta jollain lailla viehättävät. Oikean puoleiset ovat joulu lahja äidiltä.

Katajainen ¨mitali¨on oma löytö kesäiseltä Tallinnan reissulta. Yksin kertainen mutta kaunis (ja tuoksuva) Ylhäällä oikealla on ostos Kuusamosta. Paikallisen kivenhiojan oma malli (Minni) en muista kiven nimeä, mutta muistaakseni sekin olis Kuusamosta (kotimainen kivilaji siis).
Vasemmalla on Kalevala korun lintu riipus. Jonka sain mieheltäni joululahjaksi noin kaksi vuotta sitten. Koru on nimetty Hulluksi Linnuksi. Pidin sitä paljon silloin kun lapset olivat pieniä. Sylissa ollessa tykkäsivät kovasti leikkiä linnun hupsuilla jaloilla.



Käsityö messuilta löytyneet piparkakku korvikset, ovat hauskat mutta
vähän käytössä olleet.

Lopuksi sormukseni. Vihkisormus paikallaan vasemmalla (Kalevala Korun Teljän neito sarjaa) ja messuilta ostettu pronssisormus oikealla.

maanantai 1. lokakuuta 2007

Valmiita

Tyttöjen takit. Ensimmäinen vuoritus kokeilu. Itselle tuli hyvä fiilis kun kerrankin kaikki meni niin kuin pitikin.

Hienohelmojen Prinsessa tamineita

Jääkaapinovi &keittö


Jääkaapin oveen kertyy aina jotain?! Likaa, post it lappuja, reseptejä, kuvia, tarroja, ...
Meillä ovissa on runoja, useimmiten minun ja sisarusteni kokoamia.
En osaa kirjoittaa runoja, enkä ole aiemmin osannut niistä nauttia. Nyt ne ovat kuitenkin alkaneet viehättää. Sopivat syksyn melankoliaan. Pienenä liimailimme aina tarroja jääkaapin oveen. Muistaakseni se oli hauskaa. Keräilimme jopa banaaneista tarrat, koska halusimme koko oven tarrojen peittoon. Ei onnistunut. Muuton yhteydessä piti kaikki ne tarrat repiä ja hangata pois. Tuskin seuraavat asukkaat edes pitivät jääkaappia, joka oli aika vanhakin.

Keittiö
Olisi ihanaa jos saisi oikein ison ison keittiön jonne puuhastelemaan.
Keittiö on nimittäin minusta kodin sydän.
Siellä on (tulisi olla) iso pöytä joka aijaisi joka asiaa. Toimistoa, läksy pöytää, leivonta pöytää, ruuanlaittoa, seurustelua ja kahvittelua, askartelua, lukemista yms,...
Lisäksi toivoisin kovasti järkeviä säilytys tiloja (joiden puute tällä hetkellä ajaa minut hulluuden partaalle) Tämä siksi että haaveilen saavani kaikki ihanat kupposet ja mukini näkyviin. Ihasteltaviksi ja käytön helpottamiseksi.
Siksihän maailmassa on kauneutta, että siitä voisi nauttia ja arvostaa!