Väliaika

Minulla on ollut oikein mielenkiintoinen joulu.
Opin monia asioita jotka aion tehdä ensi vuonna toisin, toisaalta jotkut asiat voisi pitää ennallaan.
Nämä joulun ja uuden vuoden välipäivät ovat outoja. Ikäänkuin arkea toisaalta ei.
Luulempa että minulla on loma uupumus. Olisi kiva palata taas arkeen, kaikki kulisi painollaa saisi asioita aikaiseksi ja valmiiksi. Olisi tilaa olla.
Osin tämä vuodatus on pikku riiviöitteni 2v 6kk aikaan saannoosta. Molemmat ovat olleet kamalalla päällä, kiukkuisia ja hankalia. Nyt toivon että olisivat perineet isänsä leppoisan ja rauhallisen luonteen minun intensiivisen ja aavistuksen verran raivokkaan sijaan.
En saa kuvia koneelle koska kortin lukija on hukassa (Ehkä teen huomenna reissun kauppaan)

Olen myös miettinyt uutta vuotta ja sen viettoa. Lapsuuden kodissa meillä ei ollut varsinaisia periteitä tähän juhlaan.
Raketeista en piittaa, ovat pelottavia ja häijyn äänekkäitä, valitettavasti niiltä ei voi välttyä.
Miten te vietätte uutta vuotta?

Joulukortti sinulle

Tässä joulukortteja kaikille ihanille blogi ystäville! En saanut ainuttakaan näistä postiin, mutta ajattelimme tänään käydä viemässä kortit perille kakkusten kera. Osa kuvista on Kansan Kuvalehdesta vuodelta 1928! (Löytyi kirpputorilta epämääräisestä kasasta lehtiä) Osa taasen ruotsin kielisestä lehdestä vuodelta 1950.
Tulppaani ovat eräitä monista lempikukista, niin kauniita ja kuvauksellisia!

Leipuri Hiiva ja kotihiippari Tohina

Täällä ovat valloillaan Leipuri Hiiva (siis minä) ja Kotihiippari Tohina (myöskin minä)
Olen innolla väsännyt kuivakakkusia ja banaanikakkua ja hunajakakkuja!? Minä joka en ole kuukausiin leipunut mitään. Minä joka inhoan kuivakakkujen leipomista!

Kotihiipparina olen myös ollut tehoka, siivousta ja tohinaa. Joitain viimoisia lahja neulomisia valmistui samoin villejä fantasioita nappi koruista. Myös pehmolelu kuume vaivaa. Keksin monta lystikästä (omasta mielestäni) hienoa hahmoa, jotka odottelevat syntymäänsä luonnoslehtisessä. Mieheni on aika kuivakka jätkä, ei oikein innostu minun tohelluksesta. Hämäläiset ovat niin hitaita ja maltillisia*

Valitan kuvien puutetta. Lainassa ollut muistikortinlukaja anastettiin takaisin oikealle omistajalleen. Turhauttavaa kun olisi kovasti kuvia.

Valmiina lahjapakettiin

Tässä muutamia tekemiäni joululahjajuttuja*
Olen tehnyt periaate päätöksen, en hanki lahjapaperia. Aion sen sijaan kääräistä lahjat sanomalehtipaperiin.
Kätevämpää lisäksi ehkä edullisempaa,huolettomampaa ainakin.
Meidän tyttöset ainakin tykkäävät repiä pakettinsa auki, lehtipaperilla ei ole niin väliä joten sen voi mielestäni ihan surutta repiäkkin, ja myöhemmin on valmiiksi silputtua paperia puiden sytykkeeksi!

Huomasin juuri tekeleitteni olevan aika vahvasti sinisen ja violetin sävyissä!En ole aiemmin ollut kovin ihastunut kyseisiin väreihin, nyt olen vahvasti tuntenut jopa kaipausta sinisiin unelmiin. Siitä kai tämä värimaailma.
Tykkään itse kovasti kaikista, toivottavasti lahjojen saajat myös.
Ylimmäisenä oleva pipo ja kauluri ovat miehelleni, koska sininen niin sopii hänen kauniisiin sinisiin silmiinsä.
Totoro hahmot ovat mieheni ihanalle serkulle ja hänen miehelleen (pitävät kyseistä piirretystä)
Muilla tekeleillä ei ole vielä valmiiksi päätettyä tulevaa omistajaa...
Vaaleanpunainen kakku on pehmeä piparkakkunen, tuoksuu ihanalle ja on herkun näköinen, en ole vielä maistanut.

Viikonloppuna viiriäisen munia

Viikonloppuna, viiriäisenmunia! En pidän kananmunista yksinään, ruuan tai leivonnaisen sisällä ok. Viiriäisenmunat olivat ehdottomasti parempia kuin kananmunat, mutteivat silti minun makuuni.
Munat ovat kuitenkin kaikkiaan kiehtovia, onhan siellä sisällä kaikki mitä elämänalkuun tarvitaan. Lisäksi olen sitä mieltä että on mystistä kuinka kanat munivat ilman kukkojakin!?
Näin paljon kuvia, koska viiriäisenmunien pinnan kuviointi oli niin kaunista. Tyttöni A tykkäsi istua sykyssäni rapsuttelemassa kuoria pois.

Turhat murheet

Olen taas viime aikoina miettinyt paljon elämääni ja valitojani. Olen selkeääkin selkeämpi vastarannan kiiski! Kaikki on täytynyt tehdä vaikeimman kautta, mystillistä eikö?! Vaikka tuntuu että tämä elämän tilanne on stressaava ja turhauttava, on siinä paljon hyvääkin.

Ihana mieheni esim usein toteaa : jotta voi olla luova on oltava sopivassa määrin joutilaisuutta.

23 kohtaa lapsuudestani

1.Kampa
Äiti kampasi takkujani ja se sattui niin kovasti. Minun luonnonkiharat hiukseni ovat aina takussa, kampaamisesta huolimatta.

2.Lintu
Vappuna, torilla. Lokki kakkasi isäni takille. Minä yritin lohduttaa ja totesin iloisena: ei onneksi osunut päähän.

3.Meri
Meri tuoksuu hyvälle. Muistan Korkeasaaren lautan ja vahvan meren tuoksun aurinkoisena kesäpäivänä.

4.Kitara
Olen aina halunnut oppia soittamaan kitaraa. Mutta se on niin vaikeaa. Suosikki kappaleeni yhteen vaiheeseen oli Motzartin Eine Kleine Nahctmusic kahden akustisella kitaralla.

5. Kello
Minulla oli pienenä todella soma punainen kala rannekello, tykkäsin siitä. Myöhemmin sain ison Tumman sinisen joka tikitti rannekelloksi varsin kovaan ääneen, tik tik tik.

6. Oksentaminen
Oksennustaudit olivat lapsuudessa kaikkein kurjinta. Edelleen olen todella huonona aina jos siihen sairastun.

7.Mummo
Minulla on oikeastaan ollut vain yksi mummo sillä toinen kuoli kun olin pieni. Mummoni on aika outo mummo, ei laita ruokaa ei leivo, mutta osaa neuloa todella taitavasti.

8. Kirja
Pidin kovasti satukirjoista, oli ihanaa kun äiti luki. Teininä tykkäsin salapoliisi romaaneista ja fantasiasta.

9. Pipo
Lapsena minulla oli aina käsintehtyjä neule pipoja. Olen ihan pipo friikki, tykkään!


10. Matematiikka
Kamalin aina koulussa on ehdottomasi ja aina ollut matematiikka. En tiedä miksi olen siinä niin toivoton. Tunnilla osaan asiat mielestäni ihan hyvin, mutta kokeet menevät aina huonosti. Minulla ei ole loogista päättelykykyä, pöh!

11. Metsä
Metsässä tuoksuu kesäisin hyvälle. Lapsena kävimme mustikassa, metsässä oli hauskaa vaeltaa ja kuvitella kaikenlaisia hassutuksia.

12.Ukkonen
Pelkäsin mökillä kun ukkosti, menimme veljieni kanssa piiloon ja leikimme olevamme viidakossa sadekautena. Kaikkein pelottavinta oli jos ukkosti eikä satanut. Tiesin ettei järveen saa mennä ukkosella koska saattaoi saada daähköiskun, en ymmärtänyt miten se olisi ollut mahdollista.

13.Hiukset
Minulla on aina ollut hyvin käkkärään taipuvainen luonnonkiharat hiukset. Ruskeat. Pienenä ne olivat aina pitkät kauniit ja kiharalla. Ylä-aste aikaan parin kamalan epäonnistuneen hiusten leikkuu kokeilun jälkeen olen oppinut ettei lyhyt malli sovi minulle. Nykyisin hiukset vain eivät suostu kasvamaan niin pitkiksi kuin toivoisin.

14.Veli
Minulla on kolme veljeä. Kaikki jänniä tyyppejä, pikku veljiä! Vanhempien pikku veljieni kanssa (4 ja 5v ikäeroa) leikimme puutarhassa mitä mielikuvituksellisimpia leikkejä. Pikkuisinta veljeäni sain jo hoitaa paljon, se oli ihanaa. Valokuvasin innolla uutta vauva veljeäni jolla oli jo pienestä asti hurmaavat suuret ruskeat silmät. Veljet ovat rakkaita!

15.Ikkuna
Lapsuudesta muistan että pelkäsin korkealla olevia suuria ikkunoita, pelkäsin lasin pettävän ja putoavani. Myöhemmin ihastuin ajatukseen syvistä ikkunasyvennyksistä johon olisin voinut rakentaa itselleni upean lukunurkkauksen, toivo elää edelleen.

16.Kalenteri
Minulla ei ole lapsena ollut kalentereita, vasta lukiossa tulivat aktiiviseen käyttöön. Joulukalenterit sen sijaan oli aina jouluna, yksi enkeli kalenteri ja mahdollisesti yksi suklainen herkku kalenteri.

17.Puuro
Olen lapsesta asti ollut nirso puuron suhteen. Manna puuroon liittyy kamalimpia lapsuuden puuro muistoja, en vieläkään ole oppinut siitä pitämään.

18.Nenäliina
Nessut, ja koulun kovat käsipyyhkeet jotka rikkoivat nenänalusen.

19.Kynsilakka
Olin todella pitkään sitä mieltä etten ikinä käytä mitään kynsilakkaa, koska se oli sotkuista ja rumaa. Ei tarpeellista. Viime vuonna aloitin kokeilut varpaan kynsistä. En oikein osaa vieläkään liittää kynsilakkaa itseeni.

20.Taulu
Mummolassa oli paljon isoja ja outoja tauluja. Liian taiteellisia minusta. Kotona tauluja oli vähemmän lukuun ottamatta äidin ja isän huoneen isoa tumma sävyistä taulua.

21.Auto
Muistan sen kun meillä ei ollut autoa. Aina kävellen, linkulla tai muiden kyydissä.

22.Juliste
Pikku veljien maailman valtioiden liput juliste on jäänyt mieleen. Kisasimme kuka muistaa eniten lippuja, tai kuka löytää nopimmin tietyn lipun

23.Keräily
Isäni keräsi postimerkkejä. Minä keräsin kauniita kiviä. Äiti suuttui minuun kun takkieni taskut menivät pilalle. Olin kerännyt ne aina niin täyteen kiviä. Keräsimme veljieni kanssa pullon korkkeja ja pelasimme niillä. Keräilin myös kiiltokuvia, niitä minulla oli kaksi suurta kansiota, voi ne olivat niin nättejä,...