Kamalaa! Pitäisi mennä pankkiin varaamaan aikaa lainaneuvottaluun, ja hirvittää ihan kamalasti! Pikkuisena tyttönä aina kunnioittavasti vilkutin poliisi autoille kun ajoivat ohi, poliisitkin ovat pelottavia. Kyllä vielä nykyään auton ratissa sydän pompahtaa jos pyydetään puhaltamaan. Apua enhän ole tehnyt mitään rikollista!! Miten pankki voi herättää samoja tunnelmia, kuitenkin vähäsen eriasia. En tahdo mennä mutta kun, mutta kun,...
Saamattomuus on ilmennyt neulomisen laiminlyöntinä ja siinä etten ole edes aloittanut (!) tekemään lapsille naamiasipukuja huomiseen juhlaan! Kamalaa! Ja kun ei yhtään huvittaisi! Pitäisi ruveta vielä leipomaan.
On minulla ongelmia
7 vuotta sitten
2 kommenttia:
Selvää auktoriteettikammoa. Kärsin samasta ongelmasta -- veljenpojan opettajan sanoessa nimeni kavahdan mitä nyt olen tehnyt väärin ja kävelyllä ollessani vastaantuleva poliisiauto saa minut epätoivoisesti miettimään onko turvavyö varmasti nyt kiinni.
Tuttu juttu. Pankissa tulee aina sellainen ahne olo. Toisaalta, olimme mieheni kanssa 14 vuotta takaperin samassa tilanteessa. Näin jälkeenpäin ajatellen muodostui opiskeluajan pitkäaikaisesta (6v) kodista onnellinen pesä jota ahkerasti tuunasimme. Onneksi uskalsimme, vaikka tuntuikin pankissa melkein syntiseltä.
Lähetä kommentti