Kävin päivänä eräänä aivan naapuriin muuttaneessa kirja antikvariaatissa.
Ihana paikka!
Mikä valtava määrä kirjoja, erilaisia kiehtovia opuksia ja muistelmia. Hylly toisensa jäkeen. Hiivin alakertaan ja napsauttelin vain kävellessä valoja päälle. Sinne teksi mieleni hautautua päiväkausiksi tutkiskelemaan, lueskelemaan ja fiilistelemään. Aluksi epäilyttävä sittemmin jopa miellyttäväksi muodostunut piipun tuoksu tuo antikvariaattiin oman lisänsä, kuin toisesta ajasta.
Koti ovelta voi ulos astuessaan nuuhkaista ilmaa. Jos tuuli tuo mukanaan vienon piipun tuoksin tietää että Aleksis K on auki.
Käykäähän kurkkaamassa, älkääkä pelästykö omistajaa, hän on tosi mukava vaikka onkin iso möreä ääninen mies.

Nämä neuleet ovat 70- 80 luvun neulekirjasta jonka ostin kyseisestä liikkeestä. Kuvissa olevat neulemallit olivat erityisesti minun mieleeni. Kirjassa oli muuten tosi veikeitä 60-l vaikutteisia neuleita. Charlien enkelit tyyliin stailatut hiukset ja ne meikit niin kivan näköisiä.

Ylä kuvan neulepaidan nimi on muuten Hug me tight. Siinä on sitä nostalgiaa ja klassisuutta. Tykkään kovin.
Viimeaikoina blogeissa ovat kovasti puhuttaneet mitä erilaisemmat päähineet, siksi baskeri kuva. Yksivärisenä ehkä vielä parempi?.. Ajattelin kokeilla neuloa, niin nähdään taipuisiko tuo baskeri nätisti minun päähäni. yleensä näytän vain ihan pallo päältä kyseisen mallisissa päähineissä.

Ajattelin laittaa molemmat neulonta listan jatkeeksi. Hitaasti mutta varmasti edistyy violetti takki. Alpakka ei niinkään. Mutta se hyvä puoli on ettei kiirettä ole. Minulla villapaitoja riittää, ja jos omat jostain syystä loppuu voi mennä äidin kaapille penkomaan lisää aarteita.

Koulussa olemme ahkerasti painaneet kankaita, sabluunoin valotetuilla sekä vahatuilla seuloilla. Onnea! En ole aiemmin oikein tykännyt,mutta nyt ihan todella innostuin. Mitä kaikkia mahdollisuuksia! Nyt vain painopajaa pystyyn tuohon olohuoneeseen työpöydälle.

Koulullamme on isot valkealla lakanakankaalla verhotut painopöydät. Kangasta painettaessa osa väristä tulee yleensä kankaasta läpi. Pöydän päälliskankaat ovat siis aivan täynnä erilaisia kuvioita sikinsokin erilaisilla väreillä.
Kysäisin opettajalta saisinko kankaan ja nyt se on tuolla minun makuuhuoneeni seinällä ja näyttää tosi hienolta!Olen niin iloinen, sain oikeastaan lähes taidetta ilmaiseksi lisäksi pääsin isojen tyhjien valkoisten seinien ongelmasta.
Kehu kehu, mutta kuviot ja niiden seulat eivät sitten ole minun käsialaani, joten kunniaa en voi ottaa muusta kuin kankaan kiinnittämisestä nuppineuloin seinään. Nyt on jo niin mahdottoman pimeää etten saa kuvattua kangasta,mutta huomenna sitten näette.

Mukavaa perjantaita!