Hu huuu....

Täällä ollaan,
kuliseissa hiljaa,
mutta kuitenkin.

Blogini on jälleen päässyt lipsahtamaan syvään hiljaisuuden tilaan.
Vaikka muistaakseni juuri pääsin uhoamasta uudesta innosta ja upean nopeasta päivitys tahdista.
Elämä kuitenkin on toisinaan niin väkevää/voimaisaa ja se kuljettaa niin vahvasti mukanaan ettei sitä osaa arvatakkaan.

En pidä kiireestä ja siitä kuinka asioita perustellaan ja ikäänkuin hyväksytetään kiireellä. Surullista ja säälittävää mutta, kyllä en voi muutakaan.
Kiirettä, sitä on ilmassa ja liiaksi asti.
Tosin on totta ettei minua juuri ole huvittanut kuvaaminen ( kakkaisten ja pimeiden säiden vuoksi), jota kautta minulla ei ole kuvia laittaa tänne.
Kerrottavaa olisi paljon,ehkä liikaa.
Haluaisi ja haluaisi, muttei tiedä miten suoriutua kaikesta. Turhauttavaa.


Pieni lista kuluneista viikoista, by me.

Olen---
- tavannut ja tutustunut moniin ihastuttaviin ja mielenkiintoisiin jännittäviin persooniin.
-löytänyt ystävän
- melkein kadottanut ystävyyden
- päässyt tanssimaan sydämmeni kyllyydestä jalkani kipeiksi.
-käynyt elokuvissa ja ollut jännittynyt.
-tunnelmoinut joulua (ja hillinnyt itseäni ostamasta liian varhain ensimmäisiä glögejä)
-leiponut lasten kanssa mm delfiinin muotoisia pipareita, ja luumutorttu tähtiä.
- ostanut pulkan ja seuraavana päivänä havainnut lumien kadonneen
-ollut liikuttunut, itkenyt ja nauranut
-hyvin hyvin stressaantunut ja väsynyt. Kuin liian kireäksi pingoitettu kieli.
-neulonut pitkästä aikaa kaulaliinan, ja aloittanut liian monta projektia
-kärsinyt inspiraation puutteesta, sitten löytänyt inspiraation. vain kadottaakseni sen jne. tämä on loputon sykli näiden välillä....
-haaveillut matkasta
- tuntenut rakkautta
-värjännyt hiukseni
- tehnyt turhia hankintoja, mutta onneksi myös hyviä hankintoja
-ollut itsekäs ja epäitsekäs
-ollut vaikuttunut ja ihastunut



* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *** * * *** *


Balletti *
Neiti A ja N ovat syksystä käyneet satutanssissa/baletissa 45 kerran viikossa. Aluksi tytöt jännitivät kovasti, mutta tykkäsivät lopulta paljon. Minustakin harrastus vaikka onkin hieman hinnakas, on hyväksi ipanoilleni. Lisäksi opettaja on mitä ihastuttavin, juuri sellainen kuin baletin opettajan tulisikin olla. Tanssikoulun oppilaat esiintyivät viime lauantaina syyskonsertissa. Minunkin tyttöni! Heidän ryhmänsä 3-4 vuotiaat ovat koulun nuorimpia, ja tarvinneeko tuota todetakkaan sööteimpiä tanssijattaria.
En voinut olla herähtämättä itkuun esitystä katsellessani. Olen itse käynyt samaa tanssikoulua, samoilla tunneilla ja vielä esiintynyt samalla lavalla! Voiko tuon nostalgisemmaksi enää mennä?!
Esiintyjien vanhempina pääsimme ns. Backstagelle tai kulisseihin, jossa kävi todellinen tohina ja kuhina, kuten aina ennen esitystä. Muistan sen niin hyvin. Miten ihanaa, miten ihanaa!
Mieleni teki niin pistää meikkiä naamaan, nutturaa päähän, pukua ja kirmaista lavalle muiden mukana! Toivottavasti sitten joskus....

Neiti N ja jännitys kulisseissa...



Kenraaliharjoitus



Show ja muiden ryhmien esityksiä...

steppiä

ja nykytanssia
lumihiutaleet

pimeäsali ja kirkas lava ovat haasteellisia tekiöitä valokuvaamisen kannalta, tarkkoja kuvia on suorastaan turha yrittää. Päätinkin suoralta kädeltä heittäytyä tekotaiteelliseksi ja mukaluovaksi.