Tehdä pieniä juttuja, lukea lasten kanssa. Keitellä kuppi kaupalla teetä, aina vähän erilaisia.Olemme kai aika kotikissoja.
Pikku kotikissa neiti A viihtyy vain haalareissa (ylin kuva), neiti N pitää puolestaan vain mekoista (joissa on iso helma tanssimista varten). He ovat hienoja naisia! Näin minulle on ilmoitettu. Äitinä minäkin olen ehkä hieno nainen, mutta isi on prinssi koska on mies!
* * * * * * * * * * * * *
Olemme löytäneet itsestämme myös lukutoukat
Retket kirjastoon ovat olleet ihania, harmillisesti en ole kovinkaan pitkiä aikoja kehdannut siellä viipyä. Kuitenkin koko päivä hujahtaisi mukavasti siellä retkeillessä.Tuntuu kuitenkin että olisimme häiriöksi.
Mitä mieltä te olette pienistä lapsista kirjastoissa?
Minusta on ihana käydä lasten kanssa kirjastossa. Innostuvat niin kaikista niistä ihanista kirjoista ja käytävistä.Eivätkä lapset minua haittaa (muidenkaan). Enemmän minua häiritsevät huonosti käyttäytyvät aikuiset.
Minusta kuitenkin usein tuntuu etteivät pienet lapset ole kovin tervetulleita kirjastoon. Tuntuu että katsotaan vähän kieroon, ja pahasti. Ymmärrän toki että kirjastoissa osa ihamisistä lukee, opiskelee tms. Halutaan rauhaa, ihan ok! Mutta pienet lapset ovat kuitenkin pieniä, eivätkä mahda sille mitään. Eivätkö kirjastot ole kaikille?! Eikö pienestä asti olisi hyvä kannustaa kirjojen pariin?
* * * * * * * * * * * * * * * * *
6 kommenttia:
Minusta suomalaisissa kirjastoissa on aika jännä juttu se että siellä ihan kylteilläkin vaaditaan hiljaisuutta.
Lukusalit ovat erikseen, mutta kyllä minusta kirjastossa, etenkin lastenosastolla voi hiukan ääniäkin kuulua. Ei se mikään kirkko ole. EIkä sen puoleen juuri muissa kirkoissa kuin meikäläisessä luterilaisessa hiljasuutta niin odotetakaan;-)
Sellaista päätöntä juoksentelua sen sijaan en katso hyvällä kirjastossa, kaupoissa tai muualla missä se kyllä minusta häiritsee.
Niin, päätön juoksentelu on häiritsevää, sitä vältetään.
En kai oikeastaan ole hiljainen ihminen, ehkä siksi on vaikea hyväksyä sitä kun käsketään olemaan hiljaa.
Samaa kirjastoa käytetään ja kyllähän sinne normaalia ääntä mahtuu.
Vielä kun saatais sinne muutamia lastenvaatekirjoja lisää niin aina paranisi;)
Meidän kirjastossa suvaitaan hyvin lapsia. Sitä en vaan tajua, että ovella on kännykän kieltävä kyltti, silti aikuiset, eritoten keski-ikäiset, kailottavat siellä muitta mutkitta kännyyn. Eikös jossain edes voisi olla kännykkävapaa alue??
Hauska juttu, käydäänkö tosiaan samassa kirjastossa. Olen yrittänyt kovasti miettiä, tunnetaanko me? Kun en millään keksi.
Lasten vaatekirjoja tosiaan ehkä, ja ehdottomasti mielenkiintoisia aikuisten vaatekirjoja myös! Muuten ei valittamista.
Matroskin, ymmärrän yskän!
Lapset kuuluvat kirjastoon! Ei kukan voi panna pahakseen, jos ette mene lukusaliin.
Lähetä kommentti