keskiviikko 9. huhtikuuta 2008

pitkä tukka



Voisiko olla syytä mennä varaamaan aikaa kampaajalle?
Keljuinta on, että juuri silloin olisin tyytyväinen hiuksiini kun latvat ovatjo toivottomasti takussa.
Nämä on näitä luonnonkiharan hiustyypin vaikeuksia.
Ennen halusin hiuksistani suorat, aina suihkun jäkeen pipo päähän ja suoristus rauta soi. Sitten halusin rastat, sellaiset peikon pojan näköiset( ei turhan siistit) Olen jopa harkinntut leikkaavani kaikki hiukset pois (helppo hoitoinen kampaus houkutti).Värejä on tullut kokeiltua sen verran että violetti ja punainen sekä vaaleat raidat on nähty.
Nyt olen (kauhukseni) yllätyksekseni huomannut olevani tyytyväinen hiuksiini juuri tälläisinä. Mitään en muuttaisi. En väriä, rakennetta muotoa. Minusta on tainnut vihdoin tulla aikuinen. Ennen olin sitä mieltä että jos ei tykkää voi kuontaloaan aina muokata, sellaista kapina henkeä. Esim. ne kiharat. Nyt tuntuu ettei sellaiseen ole tarvista. Kaikenlaisia on tullut kokeiltua ja tämä luonollinen olotina tuntuu sopivan parhaiten. Hiukan ehkä kadehin niitä ihmisiä joilla hiukset suostuvat kasvamaan pitkiksi pysyen samalla hyvässä kunnossa ja kauniina.

Käsitöistä en tunnu pääsevän eroon vaikka lupasin itselleni puoliksi että keskittyisin enemmän nyt pääsykokeisiin lukuun. Eilen löysin Novitan Muksu lehdestä monta somaa ja nättiä lasten neulemallia. En muuten hirveästi Novitan malleista (tai langoista) tykkää ovat minusta usein hieman mauttomia (etenkin värit) nyt täytyy kuitenkin kehua että Novita on ihan ylittänyt itsensä.
Langat ostin jo luonnon valkoiseen jakkuun. 3,5 puikot ja aina oikeaa, hitaasti mutta varmasti edistyy jo ensimmäinen etu kappale. Mielenkiinnolla odottelen miten lopulta käy. Tyttöni ihastuivat keltaisiin palmikko housuihin, väri ja malli miellyttää minuakin. Villa housuille olisi tilausta lämmittämään kevät keleille. Ehkä ne teen seuraavaksi....

Ostin pitkästä aikaa myös cd levyjä. Olen käsittämättömän pihi ostamaan levyjä, mutta tykästyin Juanesin musiikkiin siinä määrin että halusin levyt kotiin. Nyt meillä sitten soi vain Juanes . Mieheni ei ole kovin innoissan, mutta kuulemma on kiva katsella tanssahtelevia tyttösiä (minut mukaan lukien) kotosalla, ja siksi kestää musiikki makuamme. Mitä enemmän levyjä kuuntelen sitä enemmän tykkään, tosi poikkeuksellista sillä usein käy päin vastoin. Suosittelen siis: Juanes Mi Sangre ja La vida es un ratico

9 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Ihana tukka sulla! Itse en käy kampaajalla ollenkaan, joten on olen huono neuvomaan näissä...

Tuo Juanes on mulle outo. Olen musiikista muutenkin ihan pihalla. Kuuntelen edelleen samaa kuin 15 vuotta sitten.

Tiuku kirjoitti...

Tukkani on takkujen pesä,mutta tykkään.
Juanesin musiikki on sellaista letkeää latino rytmiä, valitettavasti en osaa espanjaa tarpeeksi hyvin että osaisin enemmän valottaa sanoituksia, mutta ihan fiksuja nekin ilmeisesti ovat.

-Mai- kirjoitti...

Kampaaja on sellainen juttu josta en luovu. Sinne varataan aika 6 viikon välein ja jos tulee päällekkäisiä menoja, niin ne muut menot perutaan, kampaamo-aikaa ei koskaan! Kampaamossa istuminen merkitsee mulle kahta tuntia aivan merkityksetöntä ***kan jauhantaa, joka 6 viikon välein tulee kyllä todella tarpeeseen. Saan istua pari tuntia toisen leikattavana, värjättävänä, pestävänä ja passattavana. Se on minun henkireikäni tässä arjessa; kampaamo-käynti:)Olisi kammottavaa, jos jostain syystä joutuisin vaihtamaan kampaajaa. Siinä olisi sulattelemista pitkäksi aikaa ja juurikasvukin ehtisi varmaan jo pitkälle:)

violet kirjoitti...

Kuulin Juanesta eka kerran kolmisen vuotta sitten Hollannissa kun SE YKSI HITTI soi koko ajan kaikkialla.
Ensin en tykännyt mutta pakko sanoa että se tarttui ja jouduin myöntämään että hänellä on muutamia tosi mukavia juttuja.Sellaista musiikkia etten voi olla paikallani.

Tukka, oi tukka.
Min kuvittelin pitkään että minua pukee pitkä tukka. Kynsin hampain yritin sitä kasvattaa ja pitää. Välillä leikkasin lyhyemmäksi mutta kaduin kun se pitkä oli saatava.
Mutta hemmetti: hiuslaatuni on ohut, väri ankea eikä siitä mihinkään pääse että aivan ehdottomasti lyhyt sopii minulle parhaiten. Olen päättänyt etten enää muuta ala haikailla. On ihmisiä joille pitkä sopii mutta minä en kuulun heihin.

Tiuku kirjoitti...

Juuri tanssittavuuden vuoksi Juanesista tykkäänkin,(niin ja onhan toki myönnettävä ettei mies mikään rumakaan ole)

Violet: Jotenkin olen ajatellut että sinulla olisi aina ollut lyhyet hiukset (sopivat sinulle niin nätisti) Muistaakseni blogissasi olleissa lapsuuden kuvissakin sinulla oli lyhkäinen kampaus.
Olen leikannut hiukseni useaan otteeseen lyhyiksi, mutta hiukseni ovat niin taipuisia että saavat sellaisen afro muodon hyvin nopeasti jos ovat lyhyet.

Mai: oletpas onnekas kun olet hyvän kampaajan löytänyt. Pidä vain kynsin ja hampain kiinni.

isoinpapu kirjoitti...

Ihana tukka! Oh, täällä ihailen ja haikailen, koska itselläni on tavattoman onneton, ohut ja pölö tukka. Juuri leikkautin superlyhyeksi, kun ei muu toimi lainkaan. Ollaan visiin Violetin aknssa vähän samassa veneessä.
paitsi että yhdessä vaiheessa tukkani oli tosi pitkä. Kasvoi vahingossa kun kolme nuorinta olivat ihan pieniä, enkä ehtinyt kampaajalle tai edes ajatella asiaa. Aika ohut se kyllä oli.. Ei aknnattanut paljon palmikolle laittaa, vitsikkään ohueksi muuttui se letti.

Inka kirjoitti...

Tukkasi on hurmaava!

Jonna kirjoitti...

Minustakin sinulla on kauniit hiukset. Tykkään luonnollisesta tukasta, vaikka aika hienoja kampaajatkin taikovat. Minullakin on ollut monenlaista. Lyhyttä, pitkää, rastatkin. Nyt kasvatan taas pitkää ja mietin miettimistäni, että värjäisinkö hennalla punaiseksi.

17 neliötä kirjoitti...

Kauniit hiukset sinulla! Hiusjuttuja minäkin olen viime viikolla pohtinut, sillä kävin kampaajalla ja sain otsatukan. Näytän tosi oudolta, peilistä katsoo joku hyypiö. En vielä ole päättänyt, sopiiko mulle vai ei. Tiedän tuon takkuongelman, sillä minun hiukseni ovat pitkinä mielettöminä sotkutukkoina...