torstai 14. elokuuta 2008


Hieman luonnosta voi jo löytää syksyn värejä.
Näitä värejä voisin kantaa kotiin vaikka ämpäri kaupalla.
Olen syntynyt syksyllä, ja olen aina kokenut vahvan siteen tähän vuoden aikaan.

Syksy sopii minulle.
Ehkä jopa kuvastaa minua.

Meiltä löytyy ovesta ruusunmarja riipus. Sellainen tosi yksinkertainen ja helppo lasten toteutettava.
Huomenna ajattelimme tyttöjen kanssa keräillä lisää syksyn värejä ja kehitellä jotain jännittävää.
Viikonloppuna puolestaan olisi tarkoitus mennä Ukkelin mökille marjatalkoisiin. Tarkoittaen siis marjojen poimintaa, mehun keittoa & pullotusta sekä tietysti hilloja.
Tosin tuntuu että tämä viikko on ollut aivan liian kiireinen ja stressaava. Olen väsynyt, enemmänkin henkisesti kuin fyysisesti, ja kaipaisin rauhoittumista ja aikaa olla rennosti. Aika näyttänee toteutuvatko ne haaveet. Vapaa aika houkuttaa niin helposti touhuamaan ja kimpoilemaan paikasta toiseen entistä kovemmalla vauhdilla, kun kerran olisi aikaakin.

4 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Minä olen kanssa niin syksy-ihminen kuin vaan olla voi. Että mä nautin!

SARI kirjoitti...

No, onhan jo punaista ! Pihlajanmarjat olivat vielä hyvinkin vihreitä pari viikkoa sitten ... Kiukuttaa kun ei koskaan ole siellä siihen aikaan, että voisi tehdä niistä hyytelöä. Olisi pari ohjetta, joita haluaisin kokeilla.
Upeat kuvat.

isoinpapu kirjoitti...

Mä yleensä tykkään myös syksystä. tänä vuonna vaan siihen on liittynyt jotain epämääräistä kammoa, niinkuin olenkin mainostanut.

Mutta onhan syksyssä puolensa: Uudet värit, oma tuoksu, erilainen raikkaus jne.
Ja sun kuvat on olleet ihania. Nuo edellisetkin kukkakuvat. Voi että!

violet kirjoitti...

Jälkijunassa onnittelut koulupaikasta ja onpa kiva taas lukea uutisiasi ja ajatuksiasi!