Tänään olen siivonnut. Kuin apinanraivolla. Sinne tänne, joka paikkaan.Pakko oli aloittaa, kun ei kotona kertakaikkiaan kestä olla jos on sotkuista.
En minä ainakaan. Tavara sotku on sinänsä ärsyttävää ,mutta lika sitä en siedä.
Imuroi, raahasin kolme laatikollista tavaraa vintille, toin yhden takasin. Vein lasten leluhellan ullakolle samoin kirjotustuolin. Tässä huushollissa ei kyllä siivoa kukaan muu kuin minä, ja välillä se hatuttaa. Muut sotkee ja minä saan siivota. Nytkin pitäisi teoriassa pestä lattiat , mutta koska apinanraivoni lauhtui jo säästän sen huomiseksi.
Olen tehnyt surutyötä verhoilu linjan lopettamisesta. Omalla tavallani.
Minä nimittän ostin sohvan.
Näette kaunokaiseni kuvissa. Eikös olekkin ihana! Oli edullinen, koska osa jousista on huonoja. Tähän siis tarvittaisiin hyvää verhoilijaa"!
Ajattelin että tuosta tulee sitten joskus minun opinnäytetyöni.
Äitini vannoo c. vitamiinin flunssaa karkoittavaan voimaan. Minä ajattelin kokeilla väri terapiaa. Oikein keltaista ja piristävää. Ehkä vielä tarvitaan mukaan joitain oranssia. Ikäänkuin tehostamaan vaikutusta.
14 kommenttia:
Apua!!! Ihana sohva! Et kai meinaa oikeasti verhoilla sitä? (vai onko kangas rikki pahasti?) Aivan älyttömän kaunis <3
Äh, sohvasta tohkeissani luin liian hätäisesti, anteeksi, siis jousethan siinä oli huonot...
Mihja: Hei, ei haittaa ollenkaan. Itse teen kanssa monesti noin. Kankaat sohvassa on huippukunnossa,ja oikein nätisti ja siististi verhoiltu. Eivät siis ole alkuperäiset.Ostin sohvan kierrätyskeskuksesta täti siellä arveli että sohva olisi ehkä 50- luvulta.
Istuin osassa toisiaan on jotain outoa. Veikkaisin että on jokin solmu pettänyt jousien sidonnassa, inhimillinen moka siis.
Tykkään kanssa tuosta tosi paljon, siinä vaan on sitä jotain.
Mikä unelmien sohva! Nyt oon oikeasti kade.
Mutta meni kyllä hyvään kotiin, se on varma se.
Juu ja EI saa verhoilla, täydellinen just noin. (vaikka voit tietysti tehdä omallesi mitä tahdot...)
:O tyylikäs sohva! mistä tuo kukkaro löytyi? minäkii tahdon. paranemisia sinne.
Liivia:
Sohva saakin jäädä tuollaiseksi. Jos ne jouset nyt ei ajan kanssa ihan kankaasta läpi tule.Ja jos uutta päällystä tulee niin varmaan samaan tyyliin. Metsästyksessä olisi kanssa joku oikein ihana vanha nojatuoli.Jos törmään toiseen tuollaiseen sohvaan
ostan sen sitten sinulle!
Mursuliina: Kukkaro on Marimekkoa, lahja ystävältä.
Aivan ihanat muodot sohvalla ja kankaassa herkku sävy, hyvä löytö todella.
Ihmeen pitkään sitä pystyy istumaan kyseenalaisilla jousilla. Meillä on jo vuoden palvellut alkuperäisessä kuosissaan oleva pormestarin tuoli, jonka jouset vähän sinne päin. tuolin istuma-asento on muuten niin mainio ettei pienet muhkurat takaliston alla haittaa eli taitaa odotella jokusen vuoden lisää, että saisin päätettyä verhoilukankaan ja kerättyä rahat verhoilun teettämiseen.
Minä kamppailen myös samojen ongelmien kanssa. Tosin olen myös itse kova sotkemaan. Mies ei juurikaan sotke, mutta meistä pimuista jää hetkessä jälkeen aikamoinen sekamelska. Yksikin rokulipäivä kostautuu ja kaaos on jo melkein lamauttava...
Sohva on IIHANA! Onnentyttö:)
Kiitos Tiuku kauniista ajatuksesta:)
Otan osaa siivousangstiin. Olin aikoinaan kolmen pienen yksinhuoltaja, joten muistan nuo tuntemukset.
Hei, ihana sohva! Ihan unelma. Taitaa muuten teidän sohvan pikkusisko asua meillä, on näes hyvin samantyylinen nojatuoli tuolla nurkassa, ellei kaksikin:)
Minä siivoan nykyään yleensä vain ne enimmät... mutta joskus tulee noita apinanraivopäiviä. Harvemmin, olen kai tottunut jatkuvaan kaaokseen. Kuvittelen, että se loppuu, kun lapset kasvavat. Hah=)
Sohvasta tykkään minäkin tosi paljon!
Mahtava sohva!
Meillä ei sotku häiritse ketään muita kuin minua, ja samalla vimmalla kuin minä siivoan, toiset sotkee. Taitavat nauttia siitä, luulen ma. :P
Toivottavasti flunssa hellittää jo! Itse en oikein pidä keltaisesta. tällä hetkellä virkkaan lahjaksi keltaista pöytäliinaa ja sitä on kyllä ollut ihmeen kiva tehdä :) Ehkä sävy on tarpeeksi "silmäänimiellyttävä", samantapainen kuin kuvasi langoissa.
Lähetä kommentti