sunnuntai 17. elokuuta 2008
Tänään oli hyvin pilvinen, sateinen ja harmaa päivä.
Päättelin että on aivan sama kuvaisinko mustavalkoisena tai värillisenä tulos olisi joka tapauksessa harmaa.
Olimme aamupäivällä Jazz-torilla kuuntelemassa varusmiessoittokunnan konserttia.Lapsille tämä oli ensimmäinen konsertti tapahtuma.He eivät oikein ilahtuneet korvatulpista,mutta muuten jaksoivat ihan siedettävästi. Minusta meillä oli ihan kivaa.
Kyseessä ei siis ollut kovinkaan perinteinen sotilasmusiikki tapahtuma, sillä musiikki raikasi värivalojen loisteessa ihanan jammaavalla swing tyylillä. Osa kuulijoista ilahtui tästä iloisesti osa (iäkkäämmät) olivat selvästi karvaasti pettyneitä ja hämmentyneitä. Kuuluin ilahtuneeseen osaan. En juurikaan tykkää siitä perinteisestä sotilasmusiikista. Olen pasifisti.
'Ylimmässä kuvassa minun ja neiti A poseeraus näyte. Ihana lapsi, eikö!? Olin juuri päässyt sanomasta, että nyt hymyillään sitten oikein nätisti ja mitä tekee hän. Tosin on tunnustettava että olin lapsena aika samantapainen, tykkäsin mm. juuri tuon samaisen naaman vääntelystä.
Alla kuvassa neiti N ja uusi polkkakarkki mekko. Rakas löytö kirpputorila,lyhyt hihainen mekko jossa raidat kuin polkkakarkissa, sopii N:lle kuin nappiin.
Ai juu, minulla on uudet saappaat.
Ostos jota olen hieman jo ehtinyt katua, vaikka tykkäänkin noista ihan mahdottomasti.
Harkitsin jopa sovittelin useaa siroa ja naisellista, korollista saapasmallia. Kuitenkin tunsin että olen enemmän ratsastussaapas mallin rakastaja, sopii ja tuntuu niin paljon enemmän omalta.
Lupasin itselleni että käytän saappaani puhki, niin tulee rahalle kunnolla vastinetta.
Iltapäivällä lähdimme kotieläinpihalle. Tykkäämme kaikki kovasti kyseisestä paikasta.
Neiti N saikin tänään uuden ystävän.
Mitkä kaverukset.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Aikamalaa kun naurattaa täällä tuo eka kuva. Itse olet kaunis ja vieressä virnuillaan. Mutta on ihana kuva! Myös tuo viimeinen, oikein oikein todella hieno.
Papi, katselin vain sinua tuossa ekassa, enkä huomannut ilveilijää ollenkaan, kunnes Papin kommentista luin ja palasin katsomaan..
Minäkin haluan ratsastussaappaat, yritin etsiä jo viime vuonna. Mutta kaikki tyssäs koko-ongelmaan. 39 pieni, 40 pyörii jaloissa kuin olisi isän kumppareissa. Pitäis olla 39 ja puol, mutta kun kellään ei ole.
Pieni vinkki, jos/kun aiotte jatkaa tyttöjen kanssa konserteissa käymistä: osta heille lasten kuulosuojaimet, siis sellaiset traktorikuski-malliset, jotka laitetaan korvien päälle, ei sisään niinkuin tulpat. Meillä ovat toimineet hyvin. Helpot käyttää eivätkä varmaankaan niin ikävän tuntuiset kuin tulpat.
Saappaasi ovat tosi hienot, kelpo sijoitus varmasti!
Sinulla on suloinen blogi, olen sitä jonkun aikaa seuraillut ja viihtynyt hyvin, kiitos!
Oma blogini on vielä ajatusten asteella..
Liivialle terveisiä, sama ongelma kengänkoon kanssa. Se 39,5 pitäisi olla lakisääteisesti kaikissa kengissä standardi (etenkin kaikissa ihanissa)!
Hillitöntä naurua aiheutti tuo neiti A;n naama! Aivan pistämätön paketti.
Mulla ratsastussaapasjuttu on sellainen, että jalkaterä voi hyvin mutta varret ovat liian löysiä tai kireitä tai liian lyhyitä.
Yhdet on mutten enää ole vuosiin pitänyt kun varsi jää väärään kohtaan.
Hih, onpa onnistunut irvistys- tuosta tulee kyllä väkisinkin hymy naamalle.
Saappaasi näyttävät hyviltä. Gudrun Sjödenin syysluettelosta haikailen pitkävartisia saappaita, mutta en voi maksaa kengistä niin paljoa, kai. Kun kävelee paljon on matalakorkoiset kyllä ehdottomat, vaikka olisihan se toki hienoa ja niin tyylikästä kävellä koroilla.
Saappaat kuin saappaat ovat minusta riittävän naiselliset. Nuo ovat hienot, käytä puhki vain, jos kerran miellyttävät olet lytänyt.
Mulla on aina vaikea löytää sopivia kenkiä, etenkin jos hakusessa on jotkin naiselliset. Vas jalan kaksi varvasta murtuivat pari vuotta sitten ja kaikki kengät hiertävät rustottuneita muhkuraisia luita. Ihan hölmöä, ettei kenkiä voi ostaa kahta eri kokoa esim. vas 41 ja oikea 40.
Lähetä kommentti