Tämä aamu, oli niin kerrassaan kamala, että annoin (tyhmyyksissäni) lasten jäädä kotiin.Aamu jatkui edelleen kauheana.
Pääsimmepä kuitenkin torille.
Siellä oli ihan kivaa, samoin vieressä olevassa kangaskaupassa, jonka leikkipaikalla on legoja.
Olen ennenkin mainostanut tori tunnelmaa. Vain torilla kahvi voi maistua todella hyvältä pahvikupistakin juotuna.
Ehkä sen tekee ulkoilma? Ehkä leppoisa ja hidas tunnelma. Ostimme litran puolukoita ja mustikoita. Puolukat olivat kelpo hintaan, mustikat törkeän kalliita! Mutta mitäpä sitä ei olisi valmis ihanien lastensa vuoksi.
Koulu jutut painaa päälle.
Ahdistaa niin pirusti! Olen muista sen kolmisen viikkoa jäljessä. Haluaisin niin pärjätä ja olla hyvä, mutta tuntuu ettei mikään luonnistu. Pää on ihan tyhjä, piirtämisestä ei tule mitään. Yksin kertainen ja nopeasti ajateltuna helppo tehtävä on tullut minulle jo painajaisena uniin asti.
Täällä tarvitaan kipeästi inspiraatiota ja innostumista. Jos jollain on ylimääräisenä saa lähettää minulle!
Menen jatkamaan tuskailua tuon työn pariin, palataan asiaan....
7 kommenttia:
Kyllä se inspiraatio tulee! Ihmekkös tuo jos vähän paineita, kun muilla jo etumatkaa. Mutta äkkiä sinä sen kurot, oon varma!
Mustikoita tuli kuulemma tänä vuonna niin hintsusti, siitä kallis hinta. Itse en ole raskinut ostaa ollenkaan.
Varmasti saat muut pian kiinni! Pahimpaan suorituspaineeseen helpotusta toivottavasti tuo ajatus siitä, että lopulta teiltä kaikilta arvioidaan koko koulutuksen ajan tulokset ja siinä mittakaavassa ei kolme viikkoa enää paina. Olen varma, että sinä olet hyvä ja selviät kylla!
Minä olen jäänyt koukkuun pensasmustikoihin, valitettavasti niiden hinnat eivät yhtään sen edullisemmat.
Muista että olet paras sinä ja ajattelet ainutlaatuisia ajatuksia ja selviät opiskelusta, lapsista ja kaikenkukkuraksi käyt vielä torilla vaikka ahdistaa! Tsemppiä!
Minäkin halusin tsempata sinua, itsekin samoista inspiraatiopuutoksista juuri tarpeen tullen kärsivänä... Olen huomannut että kunnon irtiotto on se lääke. Pitää antaa itselleen lupa levätä ja olla, nauttia hitaudesta arjesta. Ilman paineita ideoita alkaa pursuta ihan eri tavoin kuin "silloin kuin pitäisi".
Nautinnollisia kirpeitä syyspäiviä ja leppoisia hetkiä siis toivottelen! Kyllä ne ideat alkavat siitä taas ilmaantua!
Kiitos, jälleen. Olette ihania, kauniit sananne lämmittävät! Ja antavat sitä tarvittua potkua persuksiin.
Ihan nolottaa kun olen koko ajan jostain narisemassa.
Pahin tuli ja meni. Nyt on jo himpun verran rauhallisempi ja ylläri innostuneempi olo. Aloitin neulomaan ensimmäisiä sukkiani. Perus sukat siis tulossa, minulle. Minä minä,minä. Ja ihan vaan seitsemästä veljeksestä. Mutta jospa osaisin, tämä avartaa taas ihan uusia mahdollisuuksia, ja ulottuvuuksia.... Pihisen ihan innosta.
Ihanaa että olo tuntuu jo paremmalle! Käsillä tekeminen auttaa kyllä varmasti, siinä mieli lepää ja saa uutta virtaa. Yritä ottaa rennosti vaikka varmasti painaa toisten etumatka. Sinä otat toiset kyllä kiinni, ei epäilystäkään.
Mahtavan näköinen torireissu teillä!
Minäkin haluan vielä toivotella voimia! Luovuus on kyllä hassu juttu, yleensä se toimii sitten silloin kun ei käsketä tai odoteta niinkuin koulussa. Vaikka onneksi kun vauhtiin pääsee ja innostuu siitä mitä tekee, on se paljon helpompaa :)
Lähetä kommentti