Pääsiäinen kului kuin omalla painollaan. Lapset olivat isällään (hänen viikonloppunsa) sitä enenn kuitenkin kävimme minun isäni mökillä syömässä massut pulleiksi pääsiäisherkkuja.Pääsiäiseen ei ole minun lapsuuden kodissani ole liittynyt perinteitä. Suklaamunia metsästimme palmusunnuntaina söimme pashaa ja lammasta. Virpomassakaan emme koskaan käyneet.
Tämä pääsiäinen omassa kodissa pienen perheeni kanssa meni aika saman tyylin. Hyvin hillitysti ilman mitään sen kummempaa.
Ehkä ensi pääsiäisenä muistaisin laittaa ruohotkin ikkunalle ajoissa ja maalata munia, ostaa sitä mämmiä ja pukeutua noidaksi (vieläpä oikeana päivänä)
ehkä...
veljeni
Mökillä maa oli vielä paikoin hyvinkin paksun lumen alla. Vieressä olevalla metsä pläntillä on jokin mystillinen vetovoima lapsiini. Vaan tykkäsinhän minäkin siitä kun olin pieni.Kestää kuitenkin tovi vielä ennen kuin maasta pääsevät puskemaan krookukset ja narsissit. Mökillä ehkä pari tovia, alueena siellä on viileämpää kuin esimerkiksi täällä Lahdessa.
Ai juu, ja vaikka mainostin pääsiäistäni rauhalliseksi mainittakoon, että on tullut taas myös tanssittua! ja ihan festivaaleilla kuulkaas!
4 kommenttia:
Kivat kuvat, ja ihana huivi!
Minusta teillä on ollut perinteitä kovastikin jos olette syöneet lammasta ja pashaa ja etsineet minuiakin. Ei meilläkään sen kummempia ollut ja sanoisin, että meillä oli pääsiäisperinteitä.
Isäsi on kyllä kiinnostava mies, jos kodista päättelee..:)
Hei,
Tiedätkö tykkään kanssa ihan hirmusti tuosta huivista vaikka onkin ostohuivi ja mitä kamallimmin sottaavaa ja nöyhtäävää sekoitelankaa.Jos minulla olisi pitkäjänteisyyttä neuloisin itse kaulaliinana, oikein värikkään ja hienon! vaan ei.
Kyllähän isäni on aika persoona. Aikoo mm. nikkaroida linnun ja lepakonpönttöjä ensi viikolla :-)
Minusta olet ihana tuossa peilikuvassa.
Voi että kun näyttää ihanalta tuo teidän isän mökkipaikka! Mä aina ihailen. Kivoja kuvia.
Lähetä kommentti