Kuva 1949 Omin Käsin lehdestä
Kaunottaret poseeraavat vuoden 1952 Omin Käsin lenden sivuillaAlempi leidi vuoden 1956 lehdestä
Kuvat ovat mielestäni kauniita ja muoti hurmaavaa.Mutta mihin tämä kaikki katosi?
Ihana tunnelma, ja kaunis pukeutuminen.
4 kommenttia:
Sano se, mihin on pukeutuminen Suomesta kadonnut?
Ei ole niin kauhean kauan siitä, kun pidettiin vielä vaikkapa hattuja. Miksi niitä nyt pidetään hienosteluna tai outona?
Joskus jo hame tai leninki aiheuttaa kommetteja "mihin sinä nyt niin hienona?....
Kuvottavinta nykyajan vaatetuksessa on se, ettei aina erota miestä naisesta. En aja takaa sitä että naisen pitäisi pukeutua kuin M. Monroe, mutta en liioin voi katsella niitä veteliä "miehiä", jotka laahustaa marimekkopaidoissa - samanlaisessa kuin naisensa mutta ehkä erivärisessä.
Pointtia on kommenttissasi.
Hattujen kohtaloa olen itsekin miettinyt. Olisi oikein hauskaa pitää kunnon hattuja,eikä aina vain pipoja.
Hansikkaat ovat toinen juttu joiden pois menoa olen ihmetellyt, tietysti on vielä kangasnenäliinat. Olen muuten ajatellut ommella sellaisia!
Ystäväni mies kommentoi kyläillessä ollessamme että käytän aina paljon koruja. Vaikka itseasiassa mielestäni aika vähän ja pääasiassa vain puuhelmiä ynnä muita kevyitä koruja. Hassua!
Olisi mukava aikamatkustaa vaikka 50-luvulle katselemaan ja ihastelemaan kaupunkinsa ihmisten katupukeutumista.Varmaankaan samaa moninaisuutta kuin nykyisin ei löytyisi mutta tyylikkyyttä ja siisteyttä sitäkin enemmän. Oma edesmennyt pappani oli pukeutumisessaan hyvä esimerkki aikalaisistaan, hänellä oli aina kauluspaita, puvun liivi ja suorat housut, usein vielä solmiokin. Ulkona yleensä hattu, jota nostamalla hän tervehti tuttuja. Voih, nyt tuli ikävä...
Haikailen minäkin, menneille vuosikymmenille. Vähemmän tietoa, enemmän nautintoa, kiireettömämpää eloa, esteettisyyden arvoa... Vaan lääketieteen edistyksistä en kuitenkaan luopuisi!
Lähetä kommentti