Paljas jaloin kuljetaan

Tänään on ollut lämmintä, ja tepastelimme ympäri pihaa lasten kanssa paljain jaloin. Nurmikko tuntui jalkapohjaan (vielä) hivenen limaiselta ja märältä (johtuneeko savesta?) Mutta muuten oli ihanaa.

Meillä tuntuu mieheni olevan ainoa sukkatyyppiä oleva. Me muut tepastellaan aina paljain jaloin. On ihana tuntea erilaisia pintoja, ja viileys jaloissa. En tykkää tai osaa käyttää sukkia. Jos jotain niin sukkahousuja. Meillä myös katoilee sukkia, johonkin vielä selvittämättömään mustaan aukkoon. Käytämmekin aina eri parin sukkia (koskien minua ja tyttöjä) Ja se on herättänyt kerran jos toisenkin suurta hilpeyttä muskareissa ja kerhoissa, kyläillessä tms. Minua ei haittaa sillä maailmassa riittää suurempiakin murheen aiheita. Sitä paitsi joskus on kiva tehdä asioita nurinkurisesti.
Olen joskus nuorempana vaihto-oppilas vuonna pokeri naamalla jopa selittänyt että Suomessa kaikilla on tapan AINA pitää paitoja väärin päin. Olin kouluun lähtiessä vetäissyt lempi paitani tahallani väärin päin päälle (oikealla puolella pienehkö tahra). Hehhee tälläistä Suomikuvaa voi siis löytyä Japanin Osakasta, kiittäkää vaan siitä minua.

Innostuin hieman noista pikku liiveistä ja virkkasin Novitan bambusta toisen hieman erilaisen version. Ihan ok, tuli. Pehmoinen ja kevyt. Käytännöllisyydestä tosin en oikein tiedä. Tosin milloinkas muoti on muka ollut käytännöllistä?
Just Soya:kin on editynyt tosin hitaan puoleisesti, ne ovat ne 4 puikot. En tunnusta olevani hidas tai mitään.


Kuvissa vilkkuva keltainen, on narsissi. Tai oikeammin 4 narsissia. Viherpeukaloni ei olekkaan ihan niin olematon kun olen kuvitellut. Vielä odottelen innosta puhisten milloin tulppaanit kukkisivat. Sillä älin tyydymme nuuhkuttelemaan narsissien tuoksua ja ihailemaan maasta kumpuavaa kasvu voimaa.