Kuulumisia

Täällä olemme lomailleet äidilläni, tyttöjen mummilassa.
Kissanpäiviä, retkiä ja mummin ruokia. Minä olen saanut lepäillä, kun lapsilla on enon ja tätien kanssa leikkejä. Mummi on ihanasti pitänyt ipanat kurssa joten, kyllä tämä on hermolepoakin.

Tällä hetkellä tuntuu että elämä vie hurjaa vauhtia. Siitä minne ei mitään tietoa.
Kaikenlaisia isoja asioita leijailee ilmassa. Toisaalta muutos on hyvästä, toisaalta mitäs jos ei olekkaan? Miten tietää mikä milloinkin on se "oikea" päätös?Huh, toivottavasti nämä tästä ottavat tuulta alleen ja pian on jotain vähän kokreettisempaan kerrottavaa. On tylsää odotella ja hermoilla. Olen niin toiminnan ihminen. Aina en ehkä niin ajatuksella kuin olisi suotavaa. Tapahtua täytyy...




Merirosvoprinsessa ja kukkaistyttö ovat viihtyneet pihalla aivan ihmeellisen hyvin. Touhua on riittänyt, matojen etsinnästä muumi leikkeihin ja huippu mielenkiintoiseen kasvimaan kitkemiseen.
Voikukat kukkivat ja se näkyy paitsi lasten naamoissa myös vaatteissa. Huomatkaa keltainen nenänpää.
Onneksi ei niin väliä.
Muistan ettei itse pienenä saanut poimia voikukkia, kun kaikki vaatteet oli tahraisia sen jälkeen. Nyt en piittaa, sotkeentukoon.